Tekoäly yhteiskunnan hyvinvoinnin takaajana

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustana on laadukas opetus ja tehokas terveydenhuolto. Viimeisen vuosikymmenen aikana kuitenkin pahoinvointi, syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat nostaneen hälyttävästi päätään. Samaan aikaan myös opetuksen tason mittarina usein käytetyn Pisa- testin tulokset ovat laskeneet ja sekä vanhemmat että opettajat ovat olleet yhä enemmän huolissaan. Pahoinvointi lisääntyy monella sektorilla ja monessa ihmisryhmässä samaan aikaan eikä se voi olla sattumaa.

Väitän, että yksi isoimmista ongelmistamme on inhimillisten kohtaamisten väheneminen. Syitä on sekä elinkeinorakenteen muutoksessa, politiikassa että teknologiassa. Meillä ei ole aikaa ihmisille eikä inhimillisen vuorovaikutuksen merkityksen suuruutta täysin vielä ymmärretä. Olemme myös teknologian uhreja siinä, että se on mahdollistanut tämän tuhoisan kehityssuunnan.

Sillä se lähtee millä se on tullutkin

Ensisijaisesti tarvitsemme aikaa. Nyt aikamme kuluu tietokoneella tehtäviin töihin kuten kirjaamiseen, raportointiin ja tiedon käsittelyyn. Perinteiset vuorovaikutukseen perustuvat alat kuten asiakaspalvelu, hoitotyö ja opetus ovat ylityöllistettyjä. Heidän päätyönsä olisi kohtaamiset, mutta heidän ajastaan suuri osa kuluu työhön tietokoneella, ei ihmisten parissa. Heillä ei ole mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin he pystyisivät ja heidän pitäisi, joten tyytymättömyys kasvaa sekä työntekijöiden että asiakkaiden parissa. Samalla vähenee myös työn arvostus.

Kun näille ihmistyön asiantuntijoille annetaan aikaa, työn vaikuttavuus ja työn houkuttavuus kasvaa. Tekoälyn ja teknologian tehtävä on ottaa hoitaakseen kaikki tuohon työhön liittyvät tukitoiminnot ja palvella ihmistä. Ihmisen ei pidä tehdä työtä teknologian takia, vaan teknologia valjastetaan työhön ihmisen hyödyksi. Käytännössä kaikki tietokoneella tehtävä työ on jo automatisoitavissa. Emme saa enää sihteereitä takaisin vapauttamaan asiantuntijoita tekemään oma työnsä, mutta voimme hyödyntää tähän tekoälyä, robotiikkaa, chatbotteja ja muuta teknologiaa.

Ennaltaehkäisevää teknologiaa

Ajan vapauttamisen lisäksi tekoälyä pitää ymmärtää käyttää esimerkiksi yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevään työhön. Kytkemällä tekoälyratkaisuja esimerkiksi osaksi työterveyshuollon työkykyä ylläpitävää toimintaa, voidaan ennaltaehkäistä ylikuormittumista ja sen aiheuttamaa pahoinvointia koko työyhteisössä. Tekoäly pystyy analysoimaan monia ihmiseltä piiloutuvia tekijöitä, jotka ennakoivat työntekijän loppuunpalamista. Se pystyy myös ohjaamaan esimiesten ja johdon toimintaa työkykyä suojaavaan suuntaan. Tekoälyä on jo kauan käytetty mm. havaitsemaan kuvista syöpäsoluja. Samalla periaatteella se pystyy havaitsemaan pahoinvointia indikoivia tekijöitä.

Sen avulla voidaan myös madaltaa kynnystä avun hakemiselle kun se on suoraan yhdistetty työterveyden järjestelmiin.

Samalla tavalla teknologiaa voidaan käyttää myös kouluissa ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään syrjäytymistä, opintojen viivästymistä ja masennusta. Yhdistettynä opettajille vapautettavaan aikaan aidosti kohdata oppilaansa ja tarjota tukea, tämä parantaisi sekä oppimistuloksia, että vähentäisi lasten ja nuorten kokemaa pahoinvointia. Tekoälyn kykyä analysoida ja ennustaa voidaan hyödyntää oppimisessa ja opetustapojen kehittämisessä ei ole vielä edes alettu hyödyntää, mutta potentiaali on valtava.

Kohti parempaa yhteiskuntaa teknologian aikakaudella

Lopputuloksena suosittelen siis seuraavaa: Lisätään ihmisille aikaa ja resursseja kohdata aidosti toiset ihmiset käyttämällä teknologiaa rakentavalla tavalla ja eettisillä arvoilla ohjaten.

Seuraavaksi rakennetaan ohjaavat ratkaisut, toimintamallit ja sovellukset, jotka sekä ennaltaehkäisevät ongelmia että ohjaavat toimintaa.

Tällä tavalla tekoälyä ja muuta teknologiaa hyödyntäen voisimme mielestäni palauttaa yhteiskuntamme hyvinvoinnin peruspilarit takaisin paikalleen.

— Heidi